Rusukin toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen (Rusukki) toimintasuunnitelma vuodelle 2018

Yhdistyksen yleisenä tavoitteena on toimia kaikkien suomalaista sukuperää olevien yhteisenä organisaationa. Sen päätarkoituksena on säilyttää, kehittää ja edistää suomea vähemmistökielenä sekä suomenkielistä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria Uppsalan kunnassa.

Uppsalan kunta suomen kielen hallintoalueena

·      Yhdistys jatkaa aktiivista osallistumistaan neuvonpitoon kunnan edustajien kanssa suomen kielen hallintoaluetta koskevan työn osalta.

·      Yhdistys järjestää vuoden 2018 aikana suurimman osan toiminnastaan Fyrisgårdenissa (Svartbäcksgatan 58), joka on osoittautunut monin tavoin hyväksi kohtauspaikaksi.

Vuoden 2018 suurimmat haasteet

·      Vuoden 2016 keväällä kielitaitoisten pedagogien antama tuki lopetettiin melkein kokonaan Uppsalan esikouluista. Rusukki sai viime hetkellä pysäytetyksi suomen kielen pedagogien poistamisen, mutta suositut suomenkielisten lasten tapaamiset Storgatanille lopetettiin. Tulemme seuraamaan tilannetta ja tarkkailemaan, miten poliitikkojen antamat lupaukset yksittäisten äidinkielen tukea saavien lasten tapaamisista järjestetään tästä lähtien. Vuoden 2017 aikana mitään ei tapahtunut, mutta kysyimme asiasta ylimääräisessä opetusta koskevassa neuvonpidossa ja meille luvattiin, että asiaan palattaisiin ”tilaisuuden tullen”.

·      Hällbyn suomenkielisistä paikoista (36) on osa ollut täyttämättä, mutta kysyttäessä emme ole saaneet tarkempaa vastausta, vaan meille on kerrottu, että ”tilanne elää koko ajan.” Samalla meiltä on kysytty, voiko äidinkielen opetuksesta jääneitä ylimääräisiä rahoja käyttää tyhjien paikkojen korvaamiseen, mitä olemme vastustaneet, koska mielestämme äidinkielen opetuksen rahat tulisi käyttää oikeaan tarkoitukseensa. Tätäkin asiaa tulemme seuraamaan heti vuoden 2018 alusta lähtien.

·      Peruskoulun suomen kielelle tarjoama tuki ei ole parantunut viime vuoden aikana.  Vuoden 2017 aikana 1 –3. -luokkalaiset saivat 60 minuuttia opetusta viikossa ja muut ”vähintään 40 minuuttia” oppilasmäärästä riippuen. Tämä opetusmäärä väheni entisestään, jos opettaja sairastui, koska sijaisia ei hankittu. Monessa koulussa suomen opetus alkoi lukukauden alussa viikkoja sen jälkeen, kun muu kouluopetus oli jo alkanut, ja jotkut lapset saivat syksyllä 2017 odottaa suomen opetuksen alkamista jopa kaksi kuukautta. Vanhemmat joutuivat itse kyselemään, miksi opetus ei alkanut, koska siitä ei tiedotettu kodeille, ja pitkään sairaana olleen opettajan sijalle ei hankittu sijaista. Otettuamme asian esille neuvonpidossa, saimme lupauksen, että ensi vuonna tilanne ei tule olemaan yhtä huono. Lapsille järjestettiin mahdollisuus ylimääräiseen suomen opetukseen syysloman aikana, ja loppuvuodesta kunta alkoi aktiivisesti rekrytoida suomenkielistä sijaista. Seuraamme tilanteen kehitystä vuoden 2018 aikana ja yritämme saada kuntaa lisäämään suomen kielen opetustuntimäärää sen mukaisesti, mitä opetuksen parantamista koskevassa selvityksessä suositellaan.

·      Uppsalan suomenkielisen hoito- ja hoivaosaston Onnelan paikkoja on useamman vuoden ajan ollut tyhjinä. Vuoden 2017 syksystä lähtien sinne otetaan myös ruotsinkielisiä. Tulemme ensi vuoden aikana seuraamaan tarkkaan, miten tämä vaikuttaa Onnelan toimintaan. Samalla pyrimme jatkuvasti tiedottamaan Onnelasta, jotta paikat saataisiin täytettyä suomenkielisillä.

Tärkeitä toimintamuotoja, joita pyrimme vahvistamaan ja edistämään vuoden 2018 aikana:

Esikouluikäiset

·      Jatkamme Hällbyn tilanteen seuraamista vuoden 2018 aikana. Meille on aikaisemmin luvattu, että uusia paikkoja kaukana Hällbystä asuville lapsille avattaisiin myös toisella puolella kaupunkia, mutta mitään ei ole tapahtunut.  Yritämme Facebook-sivujemme ja jäsenperheittemme avulla selvittää, miltä suunnalta halukkaita lapsia löytyisi eniten ja pitää kysymystä vireillä ensi vuonnakin.

·      Vaikka muissa päiväkodeissa kuin Hällbyssä käyvien lasten suomen kielen tuki saatiin pelastetuksi, heidän kohdallaan tilanne on jatkunut yhtä heikkona kuin aikaisemmin. Heilläkin on oikeus saada esikoulutoimintaa kokonaan tai osaksi suomen kielellä, mutta suurin osa heistä saa vain 40-60 minuuttia suomea viikossa. Jos pedagogi sairastuu, tunnit jäävät kokonaan pois, koska sijaisia ei hankita. On myös tavallista, että esikoulun suomen kielen tuki alkaa vasta syyskuussa, eli tukea annetaan todellisuudessa luultavasti paljon vähemmän kuin lapsilla olisi periaatteessa oikeus saada sitä – ja sekin määrä on täysin riittämätöntä, koska lapsilla on oikeus kokonaan tai osittain suomenkieliseen esikoulutoimintaan. Jatkamme asian seuraamista vuoden 2018 aikana. Ehkä saamme myös tukea valmistumassa olevasta vähemmistökielten opetuksen vahvistamista koskevasta selvityksestä, johon voimme viitata vuoden 2018 neuvonpidoissa.

·      Suomenkielisen avoimen esikoulun, pienimpien lasten ja heidän huoltajiensa kohtauspaikan, toiminta on jatkunut ja kasvanut entisestään vuoden 2017 aikana. Tämä suosittu toiminta on turvattava myös vuodeksi 2018.

·      Vuoden 2017 aikana on jatkettu suomenkielisten satutuntien järjestämistä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa, ja välillä kävijämäärä on ollut huomattavan suuri. Satutunteja jatketaan edelleen vuonna 2018.

 Kouluikäiset

·      Vähemmistölain mukaan lasten kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja vähemmistökielen käyttöä tulee tukea erityisesti. Kouluikäisten kohdalla se merkitsee sitä, että koulujen tulee ottaa erityistä vastuuta vähemmistökielisistä lapsista, vaikka laissa ei olekaan erityistä koulua koskevaa pykälää. Koulun tuki on tähän asti ollut hyvin alhainen. Sen tähden meidän on jatkuvan vähemmistöpoliittisen työmme lisäksi vahvistettava kouluikäisten lasten suomea muilla tavoin (ks. alla). Ehkä saamme myös tukea valmistumassa olevasta vähemmistökielten opetuksen vahvistamista koskevasta selvityksestä, johon voimme viitata vuoden 2018 neuvonpidoissa.

·      Vuonna 2017 Uppsalan Suomi-koulussa oli kaksi ryhmää, Minnarit (6-10 –vuotiaat) ja Kipinä (11 – 17). Koulu on ainutlaatuinen Ruotsissa, ja siitä kirjoitettiin myös Lääninhallituksen tekemässä kansallisia vähemmistöjä koskevassa erityislehtisessä. Vuonna 2018 alkaa uusi ryhmä: 9-11 vuotiaat, koska lapsimäärä on kasvanut ja eri ikäiset lapset tarvitsevat erilaista ohjelmaa.

Nuoret

·      Uppsalan nuorisokahvila-neuvonpidot johtivat vuoden 2017 syksyllä kunnan aloittamaan uuteen toimintaan, kirjastossa pidettäviin Fika på finska –tapaamisiin yli 16-vuotiaille suomen kielestä kiinnostuneille. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen näytti siltä, että kiinnostusta löytyy. Myös Rusukin Kipinä-ryhmä voi auttaa uusien nuorten löytämistä tähän kunnan järjestämään nuorisotoimintaan.

Aikuiset ja eläkeläiset

·      Vähemmistölain mukaan kunnan on tarjottava vanhusten huoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Suomenkielinen vanhusten osasto Onnela/Fortuna, Sävjassa aloitti toimintansa vuonna 2012, ja se on jatkunut jokseenkin samanlaisena vuoden 2017 kevääseen asti. Silloin kunta päätti ottaa vastaan myös ruotsinkielisiä, koska hoito- ja hoivaosastolla on usean vuoden ajan ollut useita tyhjiä paikkoja. Syksyllä 2017 olimme ylimääräisessä neuvonpidossa tämän johdosta, ja meille vakuutettiin, että Onnelan suomenkielinen toiminta ei vaarantuisi, vaan suomi olisi jatkossakin osaston luonnollinen kieli. Mielestämme on tärkeää, että Onnelaan saadaan lisää suomenkielisiä vanhuksia ja että ruotsinkielisten määrä ei nouse osastolla. Vuoden 2018 aikana meidän on myös varmistettava, että  henkilökunta saa vihdoinkin heille luvatun suomen kielen kurssin ja heille sopivan hoitoalan sanasto- ja fraasikirjasen.

·      Suurin osa Uppsalan suomenkielisistä vanhuksista jää Onnelan ulkopuolelle. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä, kuinka monet heistä saavat vähemmistölain edellyttämään toimintaa ainakin osittain suomen kielellä. Asia ei ole edistynyt vuoden 2017 aikana, mutta yritämme tulevana vuonna vaikuttaa siihen, että kaikille hoitokodeille annettaisiin selkeämmät ohjeet vähemmistölain edellyttämästä tuesta. Ehkä saamme myös tukea valmistumassa olevasta vähemmistöpolitiikan vahvistamista koskevasta selvityksestä, johon voimme viitata vuoden 2018 neuvonpidoissa.

·      Eläkeläistapaamiset Storgatanilla ovat hyvin tärkeä ja kasvava osa Rusukin toimintaa, ja sen suosio on jatkuvasti suuri. Pyrimme panostamaan vahvasti tähän toimintaan myös vuonna 2018 ja tarjoamaan mahdollisuuksia sen monipuolistamiseen ja vahvistamiseen.

·      Suosittu suomenkielinen lukupiirimme on ollut toiminnassa yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Piiri on haluttu pitää pienehkönä, eikä uusia jäseniä ole voitu ottaa vastaan. Pyrimme jatkamaan sen toimintaa myös vuonna 2018 yhteistyössä Uppsalan kaupunginkirjaston kanssa ja kartoittamaan tarvetta ja mahdollisuuksia perustaa toinenkin lukupiiri, jotta kaikki halukkaat mahtuisivat mukaan.

Yleistä

·      Vuonna 2018 jatkamme edelleen työtämme suomenkielisen kulttuuritarjonnan lisäämiseksi Uppsalan kunnassa yhteistyössä suomenkielisen päiväkotiosaston, Suomi-koulun, Onnelan suomenkielisen osaston, muiden suomen kielellä toimivien organisaatioiden ja Uppsalan kunnan kanssa.

·      Panostamme vahvasti sosiaaliseen mediaan uusien ruotsinsuomalaisten tavoittamiseksi ja tiedottamisen tehostamiseksi. Varsinkin blogi- ja Facebook-sivumme ovat olleet hyvin suosittuja. Erityinen vanhempien Facebook-ryhmä on ollut avuksi esikoulua ja koulua koskevissa keskustelussa, ja vuoden 2018 aikana pyrimme laajentamaan kartoituksia ja keskustelua myös eläkeläisten keskuuteen. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että sosiaalisen median ulkopuolella olevat jäsenet eivät saa tarpeeksi informaatiota.

Uppsalassa 18.11. 2017

Johtokunta