Ville Lindgren on
reipas, juuri lukion ensimmäisen luokan päättänyt ruotsinsuomalainen nuori Uppsalasta. Kun Ville suunnitteli vaihto-oppilasvuoden viettämistä ulkomailla, Villen äiti ehdotti,
että mitäs jos Ville lähtisikin Amerikan tai jonkin espanjankielisen maan
sijasta vuodeksi isovanhempiensa kotimaahan Suomeen.
Ville on aina ollut
kiinnostunut suomen kielestä ja omista suomalaisista sukujuuristaan. Perhe
viettää kesäisin aikaa kesämökillä Suomessa ja Ville on käynyt erilaisilla suomenkielisillä
kesäleireillä niin Ruotsissa kuin Suomessa. Ville on kirjoittanut ja esittänyt
hiphoppia suomeksi sekä toiminut useamman lukukauden apuohjaajana
Rusukin Suomi-koulun 6-9 vuotiaiden ryhmässä Minnareissa. Ajatus vaihto-oppilasvuodesta
Suomessa tuntui Villestä hienolta tavalta oppia lisää suomen kieltä sekä
tutustua suomalaisiin nuoriin ja miten he puhuvat suomea:
”Haluaisin oppia puhumaan suomea vielä paremmin
kuin nyt. Nyt puhun mummin ja ukin kieltä, minkä äiti on opettanut minulle ja
haluaisin oppia enemmän semmoista nuorten kieltä.”
Ville lähtee elokuussa
yhdeksi lukuvuodeksi Pälkäneelle, Tampereen eteläpuolelle, käymään paikallisen suomalaisen lukion 2. luokkaa. Vaihto-oppilasvuosi Suomessa järjestyi
YFU-järjestön (Youth for understanding) kautta ja Ville pääsee Pälkäneellä asumaan
suomalaisen perheen luokse sekä tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja
elämänmenoon yhdessä perheen kanssa. Vain harva lukiolaisnuori lähtee Ruotsista
Suomeen vaihto-oppilaaksi, Ville kertoo:
”Olin juuri YFU:n valmistavalla leirillä ja siellä
sanottiin, että heidän kauttaan ei ole mennyt ketään Ruotsista
vaihto-oppilaaksi Suomeen ikinä tai ainakaan tosi moneen vuoteen.”
Ville on saanut sekä
ihmetteleviä että hyviä ja kannustavaa kommentteja, kun hän on kertonut
vaihto-oppilasvuodestaan.
”Ehkä Suomi on vähän liian lähellä, että nuoret
eivät mieti, että sinnekin voisi mennä vaihto-oppilaaksi.”
Villen
suomalaiset sukulaiset asuvat muualla Suomessa, joten Pälkäneen seutu on
hänelle täysin uusi ympäristö. Lukio on myös suhteellisen pieni, siellä on vain
yksi luokka jokaista lukion 1.-3. luokkaa kohden. Ville on seurannut
Facebookissa tulevaa luokkaansa, mutta ei ole vielä tavannut uusia luokkakavereitaan.
Vaikka Suomessa luetaan aikalailla samoja aineita kuin Ruotsissa, eroaa
suomalainen lukio ruotsalaisesta lukiosta erityisesti kurssivalintojen suhteen:
” Suomessa ei ole ollenkaan linjoja kuten
Ruotsissa, vaan kurssit valitaan itse. Jotkut ovat pakollisia, kuten suomen
kieli, mutta luettavat aineet pitää valita itse ja rakentaa kursseilla oma
linja.”
Ville pääsee itse
valitsemaan luettavat kurssit lukukauden alussa. Hänestä olisi kiva lukea myös ihan
uusia oppiaineita, mutta se riippuu koulun kurssitarjonnasta. Suomen kielen
opiskelu tuntuu Villestä mukavalta ja positiiviselta haasteelta:
”Haluan tietysti lukea lisää suomen kieltä. Aluksi
on varmaan vähän outoa, että kaikki opetus on suomeksi, mutta eiköhän se
parissa viikossa ala tuntua helpommalta. Osaanhan minä kirjoittaa suomeksi aika
hyvin, mutta ei sitä oikein ajattele, kuinka hankalaa se oikeasti on, ennen
kuin on ihan pakko kirjoittaa suomeksi.”
Vaikka
suomalaisessa lukiossa luetaan samoja aineita kuin Ruotsissa, pitää Villen kotiin palattuaan käydä lukion 2. luokka uusiksi. Mutta toisaalta on kiva keskittyä
vaihto-oppilasvuoden aikana suomen kieleen ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin
ja elämänmenoon ilman paineita Ruotsin kurssien suorittamisesta.
”Vaihto-oppilasvuosi on ehdottomasti kokemuksen
arvoinen” sanoo Ville. ”Saan tehdä hauskojakin juttuja Suomessa
eikä tarvitse koko ajan miettiä Ruotsin lukiokurssien suorittamista.”
Villellä on
edessään mielenkiintoinen ja jännittävä vuosi ja paljon uusia kokemuksia
Suomessa, missä hän on tähän asti käynyt perheensä kanssa tai ollut kesäleirillä.
Jännittääkö vaihto-oppilasvuosi ja lähtö Suomeen?
”Jännittää ja on samalla myös hauskaa. Suomi on
maa, jossa olen käynyt vaikka kuinka paljon. Mutta kun on perheen kanssa
käymässä Suomessa, on Ruotsi jotenkin aina mukana. Nyt pääsen itse tekemään
siellä, mitä haluan suomalaisten kanssa.”
”Mutta jännittää myös, koska en tunne siellä
ketään. Se on kuin hyppy tuntemattomaan.”
YFU-järjestö
suosittelee viettämään koko vaihto-oppilasvuoden kohdemaassa ja osana
isäntäperhettä, jotta nuori pääsee todella kokemaan kaikki paikalliset
perinteet ja viettämään vuotuiset juhlapyhät kohdemaan tavalla. Koti-ikävää
helpottaa viestintä perheen ja ystävien kanssa Ruotsissa, mutta tarkoitus on,
ettei oma perhe tule käymään Suomessa Villen luona.
”Kyllä he pärjäävät kotona ilman minua”, Ville naurahtaa.
Rusukin puolesta
toivotamme Villelle oikein hyvää vaihto-oppilasvuotta ja odotamme innoissamme,
että kuulemme lisää Villen kokemuksista suomalaisessa lukiossa.
Villeä
haastatteli Tuuli Uljas
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
YFU on
kansainvälinen, voittoa tavoittelematon vaihto-oppilasjärjestö, joka on
toiminut Ruotsissa vuodesta 1961.
Youth for
Understanding (YFU) är en ideell organisation som i 50 år har jobbat med
kulturutbyten för ungdomar i världen. YFU Sverige är en religiöst och politiskt
obunden förening vars grundtanke är:
”Vi vill bidra till en positiv global förändring. Genom kulturutbyten vill vi bidra till ett öppnare sinne och hjärta, skapa ett lärande som förändrar liv och i förlängningen bidrar till att fler vill vara världsmedborgare.”
Idag medverkar över 50 länder i Youth For Understanding:s nätverk och varje år bildas nya nationella organisationer. YFU är en av världens äldsta, största och mest respekterade internationella utbytesorganisationer. Sedan 1951 har ungefär 226 000 ungdomar gjort utbyten med YFU över hela världen. Nu för tiden deltar varje år cirka 5 000 ungdomar i våra program. Över 12 000 aktiva volontärer över hela världen gör de här programmen möjliga.
Mer info från https://yfu.se
Kommentit
Lähetä kommentti