Rusukin lasten- ja nuorten toiminta vahvistuu!



Suomi-koulun ensimmäisiä tapaamisia 2011. Ryhmä kokoontui Almtunakoululla. 2013 lähtien kaikki lastentoiminta pidetään Fyrisgårdenilla Svartbäckenissa. 























Tuuli Uljas on työskennellyt elokuusta 2019 lähtien osa-aikaisesti Rusukin lasten- ja nuorten toiminnasta vastaavana henkilönä. Yksi Tuulin keskeisistä työtehtävistä on Rusukin suositun Suomi-koulun toiminnan pyörittäminen.

”Rusukin lapsille suunnattu toiminta alkoi vuonna 2011, kun perustimme Uppsalan Suomi-koulunEnsimmäiseen tapaamiseen Almtunan koululle tuli seitsemän lasta, mutta vuosien saatossa Suomi-koulun toiminta on kasvanut ja siitä on tullut niin suosittua, että tällä hetkellä meillä on noin 50 lasta 6-vuotiaasta 17-vuotiaisiin neljässä eri ryhmässä", kertoo Suomi-koulun perustaja ja Rusukin johtokunnan puheenjohtaja Beate Hyttinen Lindgren. 

Beate Hyttinen Lindgren
Beate vastasi aluksi yksin Suomi-koulun hallinnollisesta puolesta. Suomi-koulun toiminta laajeni kuitenkin koko ajan ja vuonna 2015 päätettiin jakaa lapset kahteen ryhmään, jolloin Tuuli Uljas tuli Beaten avuksi hoitamaan Suomi-koulun asioita ja toiminnan kehittämistä.

”Olemme molemmat aktiivisia ja toimeliaita vanhempia, joilla on omat lapset mukana Suomi-koulun toiminnassa. Meille on ehdottoman tärkeää, että ruotsinsuomalaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua toimintaan, jossa he voivat tavata muita suomenkielisiä lapsia ja puhua suomea innostavassa ja kannustavassa ympäristössä.”

Beate ja Tuuli ovat pyörittäneet Suomi-koulun toimintaa tähän asti vapaaehtoisvoimin oman päivätyönsä ohella.

”Suomi-koulun toiminta on laajentunut viime vuosina todella paljon ja on ollut haastavaa ehtiä panostaa Rusukin lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen niin paljon, kuin haluaisimme kokopäivätyömme ohella tehdä. Meidän täytyy myös suunnitella, kuinka Suomi-koulun toiminta voisi jatkua sitten, kun omat lapsemme eivät enää ole mukana. Rusukin toimintojen jatkuvuuden kannalta on vaarallista, jos kaikki perustuu täysin vapaaehtoistyöhön”, toteaa Beate.

Uppsalan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ja tukee Suomi-koulun toimintaa.

”Hallintoalueraha on mahdollistanut sen, että Rusukki voi nyt palkata lasten- ja nuorten toiminnasta vastaavan henkilön”, kertoo Beate. 

Tuuli Uljas
Tuuli valmistui alkukesästä 2019 lapsi- ja nuorisotieteen maisteriksi Uppsalan yliopistosta ja hänellä oli mahdollisuus ottaa vastaan Suomi-koulun toiminnan pyörittäminen muun työnsä ohessa. 

”Olen aiemmin ollut mukana Suomi-koulussa Englannissa ja Sveitsissä ja nähnyt omien lasteni myötä, miten tärkeää suomenkielinen toiminta sekä muiden lasten kanssa suomeksi touhuaminen on lapsen kielen kehitykselle”, kertoo Tuuli.

”Suomi-koulut tarjoavat todella hienon mahdollisuuden oppia lisää ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin sekä omiin juuriin. Uppsalassa lapset saavat kouluissa vain yhden oppitunnin verran äidinkielen opetusta viikossa ja Suomi-koulu on todella tärkeä lisä siihen, ettei suomen kieli jää vain kotona puhuttavaksi kakkoskieleksi. Suomi-koulussa lapset ovat muiden lasten kanssa ja ryhmien nuoret ohjaajat tuovat mukanaan Suomesta uutta suomen kieltä, joka saattaisi jäädä monelle ruotsinsuomalaiselle lapselle vieraaksi.”

Tuulin työtehtäviin kuuluu Suomi-koulun toiminnan suunnittelu ja pyörittäminen, mutta hän toimii myös ohjaajana Suomi-koulun 8-10 vuotiaiden Tornado-ryhmässä. Suomi-koulun lisäksi Tuuli on vastannut viimeiset 6,5 vuotta Rusukin avoimesta esikoulusta, jonne kokoontuu joka perjantai 0-5 vuotiaita lapsia vanhempineen.


”Olen todella iloinen, että Rusukki on onnistunut luomaan toimivan kohtaamispaikan myös perheen pienimmille. Avoimessa esikoulussa vanhemmat pääsevät yhdessä lastensa kanssa laulamaan ja leikkimään suomeksi sekä tapaamaan muita samassa tilanteessa olevia vanhempia. Meillä on käynyt myös useampi isoäiti, joka haluaa tukea lastenlastensa suomen kielen kehitystä”, kertoo Tuuli.

”On hienoa nähdä, kuinka avoimessa esikoulussa vauvana aloittaneet lapset alkavat vähitellen ilmestyä Suomi-koulun toimintaan mukaan. Se on mahtava esimerkki siitä, että ruotsinsuomalaiset vanhemmat haluavat panostaa lastensa kielitaitoon ja ylläpitää suomen kieltä perheissä, joissa lapset saattavat olla jo 3. sukupolvea. Meillä on myös apuohjaajina teinejä, jotka ovat itse olleet mukana Suomi-koulussa.”

Myös Tuuli on kokenut haasteellisena, että muutamat aktiiviset henkilöt pyörittävät Rusukin toimintoja vuodesta toiseen vapaaehtoisvoimin. Tällöin toiminnan jatkuvuus on yksittäisten henkilöiden jaksamisen ja innostuksen varassa.

”On todella hienoa, että Uppsalan kunta tukee Rusukin lasten- ja nuorten sekä eläkeläisten toimintoja. Ruotsinsuomalaiset ovat yksi Ruotsin kansallisista vähemmistöistä ja ruotsinsuomalainen kulttuuri on osa koko Ruotsin kulttuuriperintöä. Suomi-koulun kautta on mahdollista vahvistaa ruotsinsuomalaisten lasten kulttuuri-identiteettiä ja tukea heidän suomen kielen kehitystään, mikä on myös yksi Ruotsin vähemmistölain keskeisistä lähtökohdista”, toteaa Tuuli.

Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan Suomi-koulun toimintaan, katso tätä sivua tai ota yhteys Rusukkiin sähköpostitse osoitteessa rusukki@gmail.com 


Kipinä ryhmä kokeilee thainyrkkeilyä 2019

Minnarit ja Tornadot joogaamassa suomenkielisten "eläinjooga"-korttien ohjeilla 2019
Salama ryhmä 2019


____________________________________________________________

Tiesittekö että Rusukin lasten- ja nuorten jäsenmäärä on 35%? Enemmän jäsenstatistiikkaa löytyy tästä.

Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys perustettiin keväällä 2010, kun Uppsalan kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen.

Tavoitteenamme on edustaa Uppsalan ruotsinsuomalaista väestöä kunnan ja vähemmistön välisessä neuvonpidossa sekä edistää eri tavoin suomen kieltä ja kulttuuria Upplannissa. Pyrimme järjestämään suomenkielisiä kulttuuritapahtumia ja muuta toimintaa lapsille, nuorille, aikuisille ja eläkeläisille sekä tarjoamaan kohtaamispaikan kaikille suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille uppsalalaisille.

Kommentit